Kuinka optimoida osakeyhtiön osakkaan verotus?
Listaamattoman osakeyhtiön osakkaan verotuksen optimointi perustuu palkan ja osingon oikeaan suhteeseen. Optimaalinen nostotapa riippuu yhtiön nettovarallisuudesta ja yrittäjän rahantarpeesta.
Miten yhtiön ja osakkaan tulot verotetaan?
Yhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveroa 20 prosenttia, ja omistaja maksaa ansiotulostaan veroa progressiivisesti.
Myös tulevat muutokset verotukseen, kuten yhteisöveron muutokset, vaikuttavat optimointiin.
Missä suhteessa palkkaa ja osinkoa kannattaa nostaa?
Yleispätevä nyrkkisääntö on nostaa kohtuullisesti ansiotuloja ja täydentää tarvetta osinkoina yhtiön nettovarallisuuden puitteissa.
Merkitystä on myös sillä, millä ansiotulolajilla progressioveron alkupää täytetään: palkkatulolla vai ansiotuloksi menevällä osinkotulolla.
Missä suhteessa palkkaa ja osinkoa tulisi nostaa kulloinkin käteen haluttuun tuloon nähden? Laskentaa helpottaa Veroni Vision -ohjelma, joka tekee laskelmat puolestasi nopeasti, tarkasti ja graafisesti esitystä vahvistaen.
Miten kotikunta vaikuttaa palkan ja osingon optimiin?
Vuodesta 2026 alkaen, kun tarkastellaan edullisinta kombinaatiota palkan ja osingon suhteen, on myös verokunnalla merkitystä valittavaan optimimalliin. Tämä johtuu siitä, että ansiotulojen osalta valtionverotuksen asteikko muuttui.
Karkeasti voidaan sanoa, että ainakin edullisemmin verotetuissa kunnissa noin 20 000 euroon asti voi nostaa YEL-palkkaa. Jos käteen tulevaa tuloa täydentää osinkotuloilla, jotka ovat 8 prosenttia nettovarallisuudesta, osakkaan henkilökohtainen veroprosentti pysyy varsin maltillisena.
Korkeamman kunnallisveron kunnissa optimi voi löytyä mallista, jossa palkan sijaan jaetaan ansiotuloksi menevää osinkoa. YEL-vuosityötulon osuus on laskennallisesti sama mallista riippumatta.
Esimerkki: espoolainen yrittäjä, jonka yhtiön nettovarallisuus on 500 000 euroa
Espoolainen yrittäjä, joka ei kuulu kirkkoon, saa 60 000 euron bruttotuloista käteen 56 840 euroa – veroja ja muita maksuja menee vain 3 160 euroa. Saman summan saisi käteen vain nostamalla 78 800 euroa YEL-palkkaa.
Yrittäjän yhtiöllä on 500 000 euron nettovarallisuus. Yhtiö jakaa osinkoa 40 000 euroa ja maksaa 20 000 euroa YEL-palkkana.
Bruttotulot yrittäjälle ovat 60 000 euroa, ja hänelle jää käteen verojen ja kulujen jälkeen 56 840 euroa, eli veroja ja muita maksuja menee vain 3 160 euroa.
Vastaavan summan saisi käteen, kun nostaisi 78 800 euroa YEL-palkkaa. Silloin veroja ja maksuja menisi noin 21 960 euroa eli lähes seitsenkertaisesti.
Yhtiö on toki maksanut yhteisöveroa aikanaan yhteensä 125 000 euroa, jotta yhtiölle on saatu 500 000 euron nettovarallisuus.
Katso optimointi videolta: Veroni Vision löytää saman käteen jäävän summan ja säästää yhtiölle yli 10 000 euroa.
Yhteenveto: miksi nettovarallisuus kannattaa kerryttää?
On järkevää kerryttää yhtiöön omaan elintasoon nähden riittävä nettovarallisuus, jotta henkilökohtaiset tulot saa verotuksellisesti mahdollisimman edullisesti.
Pitkällä aikavälillä ero on merkittävä sen välillä, altistaako yrittäjä itsensä kovalle progressioverolle vai malttaako hän toimia järkevästi ja johdonmukaisesti.
Laske palkan ja osingon edullisin yhdistelmä Veroni Visionilla
Veroni Vision käy läpi tuhansia palkan ja osingon yhdistelmiä ja löytää osakeyhtiöyrittäjälle verotuksellisesti edullisimman ratkaisun.
Tutustu Veroni Visioniin